Eläkeläisten arkea Puolustan köyhän eläkeläisen asiaa

Kaikki blogit puheenaiheesta Biodiversiteetti

Monitieteellisestä ilmastonmuutoksesta

IPCC:n lista eri tavoista sitoa hiiltä ja varastoida hiiltä pitkäaikaisesti on vain maa-alueita koskeva. Merten osalta kasviplanktonit vastaavat puolesta fotosynteesistä ja lisäksi merillä on tämän biologisen pumpun lisäksi fyysinen pumppu ja kemiallinen pumppu, jotka poistavat hiiltä ilmakehästä.

No kaikessa ilmastonmuutosta koskien olen tottunut kuulemaan argumentin, että keskitymme siihen mihin ihminen voi vaikuttaa.

Gaia kuumenee – jäähdyttelemmekö kulutustamme – III

IPCC julkisti tylyn, uhkaavan ja lohduttoman kuvan ympäristöstämme ja ilmastonmuutoksesta ja poliitikkomme vastaavat [1, joka on ryöstäytynyt käsistämme – oman ahneutemme vuoksi. Ilmastoapostolit ovat puhuneet/ kirjoittaneet vuosikausia tästä nyt julkistetusta ilmaston- ja ympäristönmuutosjatkumosta.

 

Varjele ja viljele, myös biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa uuden ajattelun biotalouteen, huoli puun riittävyydestä, metsistä, soista ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Biotalouden metsää on viljeltävä lisää. Miten käy varjelun, minkä verran metsää ja suota on suojeltava jatkossa?

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Kasvavan metsien käytön vaikutukset vesistöihin ja luonnon biodiversiteettiin

LUKE:n tutkimuksen mukaan metsäojituksien kuormittavuus vesistöille on jopa kymmeniä kertoja suurempi kuin on aiemmin arvioitu. Suomen metsäalasta noin 25 prosenttia on ojitettua ja tutkimuksen mukaan avohakkuut sekä metsien käsittely lisäävät entisestään haittoja vesistöille. Näin ollen metsätalouden merkitys vesistöjemme rehevöitymiselle on huomattavasti suurempi kuin on aiemmin luultu.

Lisääntyvät hakkuumäärät pahentavat ongelmia

Ylen artikkelissa kerrotaan:

Onko poliittinen johto valmis suoraan kansalaisvaikuttamiseen?

(Viikon uutinen oli Brexit – Iso-Britannian kansanäänestyksen tulos Euroopan Unionista eroamiselle. Kansa puhui 52 prosentin enemmistövoimalla neuvoa antavan ohjeensa poliittiselle johdolle.

Diversiteetin rajaamista diversiteetin puolustamisessa?

 

Valppauteni herää, kun esiintyy jokin sellainen sivistyssana, jota vanha Nykysuomen sanakirjani (WSOY 1977) sivistyssanaluettelo ei tunne. Toisesta kirjahyllystäni löytyvästä sivistyssanakirjasta (Gummerus 2004) sana diversiteetti löytyy. Sana tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta.

Eräiden vaiheiden jälkeen käsiini osui tiistain 8.12.2015 Helsingin Sanomien artikkeli ”Paha täplärapu sai poikkeusluvan”. Artikkelissa kerrotaan, että EU on määritellyt Suomessa 187 lajia haitallisiksi vieraslajeiksi kasvi- ja eläinkunnassa.

Maabrändi lunastettavana

Energia- ja ilmastopolitiikkamme on ajanut itsensä seinään. Toivon, että ydinvoimahankkeet uskalletaan myös demarien toimesta jättää laskuista ja keskitymme todella kehittämään uusiutuvaa ekosysteemeille vaaratonta energiaa ja energiatehokkuutta.

 

Täpliä vaahteran lehdillä

Kirjoittelin ennen lomia kylmän kesäkuun mahdollisista seurauksista metsille. Nyt kai voidaan turvallisin mielin todeta, etteivät 1980-luvun metsätuhot sittenkään palaa ainakaan ensi kesänä, koska kirjoitukseni jälkeen on ollut lähes ennätyspitkä hellejakso, joka on vettä kaipaaville tuhonaiheuttajasienille myrkkyä.

Elämään sovittautumisen kulutussuhde

99 prosenttia elävästä biomassasta, erityisesti eläinkunnassa, johon ihminenkin kuuluu yhtenä pienenä kansalliskokoelmana - elää kahden merkittävän verrannon yhtälönä -

 

” … kaikkien eläinten ja eliöiden pitää sovittaa mahdollinen hyöty mahdolliseen menetykseen – yleensä hyöty on hieman suurempi kuin riski, mutta menestyksen ja menetyksen välinen ero pieni” pitäisi herättää ”paatuneimmankin” kasvukiihkoilijan.

Olemme ylittäneet biosfääriosuutemme yli 200 vuoden ajan!

Maanpäällä elävä biomassaeliöstö muodostuu vuosimiljoonaisista geeniperimistä – alkuaan ehdä vain ”yhdestä” alkutekijästä, jota vaikkapa tällä hetkellä kutsuttakoon syanobakteeriksi, jonka arvellaan olleen ensimmäinen elollinen ja jakaantumiskelpoinen osiensa summa muutoin ”kylmässä molekyylimassassa”. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä