*

Eläkeläisten arkea Puolustan köyhän eläkeläisen asiaa

Kuka huolehtii rakennettavien koulujen ilmastoinnista?

Suomessa tehdään vuodessa yli 1,6 mrd euron vahingot purkamalla kouluja ja päiväkoteja vain huonon sisäilman vuoksi. Rakennetaan samalaisia tilalle, eikä huomata, että samat virheet tuli tehtyä. Sitten taas käytetään rakennuksia 20 vuotta ja ollaan samassa pisteessä. Eikö kenenkään mielessä käy kysymys miksi? Mistä tämä johtuu? Pitää etsiä syitä, ei seurauksia. Seurauksilla todetaan vahingot, syiden selvittämisellä ja korjaamisella estetään vahingot.

Terve tiilirakennus ei ole syy huonoon sisäilmaan. Katto tai lattiakaan ei sitä aiheuta. Mikä sitten? Jäljelle jää talotekniikka. Lämmitys ei voi aiheuttaa sisäilmaongelmia. Jäljelle jää ilmastointi. Se on yleensä aina alipaineilmastointi. Katolla on imurit, jotka imevät ilmaa putkistoja pitkin huoneista. Huoneisiin täytyy tulla korvausilmaa, muuten siellä happi loppuisi. Mistä korvausilma sitten tulee? Rakosista ja seinien läpi.

Mistä huono sisäilma sitten tulee? Tietysti korvausilman mukana. Itse asiassa korvausilma on huonoa sisäilmaa. Miten se sitten syntyy? Ulkoilmassa on homeitiöitä ja mikrobeja. Niitä ei ole kuitenkaan paljon. Ilmassa on kosteutta, joka tiivistyy eristeisiin seinien sisään. Kosteus muodostaa kasvualustan homeelle ja mikrobeille. Alipaine hoitaa lopun imemällä ilmaa seinärakenteen läpi.

Ei auta, vaikka ilmanvaihtoa tehostettaisiin. Sitä on jo nyt tehostettu. Ilma vaihtuu huoneissa monta kertaa tunnissa, niin että sukat pyörivät jaloissa. Silti on huono sisäilma. Tämä vältetään, jos ilmastointi käännetään ylipaineiseksi. Ilma otetaan katolta, suodatetaan ja lämmitetään ja puhalletaan huoneisiin. Ilma menee seinien läpi kuivattaen ne. Sisäilmaongelmaa ei ole, ja ihmiset ovat terveitä.

Kuka on niin rohkea, että taistelee rakennusmääräyksiä vastaan ja vaihtaa ilmastoinnin suunnan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pudasjjärvellä on huolehdittu ja rakennettu hirsikoulu .

Käyttäjän nurmenmarkku kuva
Markku Nurmi

Blogisti puhuu tärkeästä asiasta, erityisesti koulujen kohdalla sisäilmaongelmat ovat kasvaneet dramaattisesti.

Muuttunut ajattelu ilmastoinnista on niiden perussyy. En ole aivan varma auttaisiko koneellisen ilmastoinnin vaihtaminen alipaineisesta ylipaineiseksi ainakaan vanhojen rakennusten kohdalla. Monesti korjauksella pilattu koulurakennus on rakennettu alkujaan halvemman energian aikana.

Näin se taisi käydä asuinpaikkakunnallani:

Vanha, 1860-luvulla rakennnettu hirsikoulu toimi ensimmäiset yli 100 vuotta moitteetta. Rakennuksessa oli aikansa rakennustapaa noudattaen rossipohja ja pönttömuurit jokaisessa luokassa. Polttopuuta kunta sai omista metsistään melkein ilmaiseksi, ja järjestäjät tulivat aamulla jo ennen muita koululle panemaan tulet uuneihin. Ilma lähti tehostetusti liikkeelle ja tuli aluksi rossipohjan kautta lautalattian rakosista luokkatilaan ja poistui sieltä vieden epäpuhtaan (ja lämpöä) mukanaan ylöspäin vintille jne.

1970-luvulla keksittiin ottaa rakennusaineden joukkoon itse pääbelsebuubi, muovi eri muodoissaan ja yksikertaisimmillaan yläpohjan kosteussuluksi. Luonnollinen ilmankierto pysähtyi. Siispä tarvittiin koneellinen ilmastointi. Korvausilma otettiin eri tavoin, joskus seinien läpi, joskus alapohjan kautta.

Kun energiansäästösyistä yläpohja oli tehnyt talosta pullon, alkoi monissa tapauksissa sisäilma huonota, vaikka ei heti olisikaan ylittänyt raja-arvoja.

Sitten kun esimerkkitapauksessa se ylitti raja-arvot, rakennus jäi tyhjilleen. Onneksi sitä ei vielä, sen historiallisen arvon takia, ole purettu.

Ehkä tulee aika, jolloin opitaan jotain blogistin kuvaamasta kierteestä, ja säilyneet hienot hirsi- tai kivikoulut voidaan palauttaa alkuperäiskäyttöönsä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jospa nyt itsekukin miettisi räppäöitä, pönttöuuneja, kosteudenlähteitä, ilmavirtoja, yli/alipaineita sekä kosteuden tiivistymisiä vielä kerran ja teekkarit mielellään alan kirjallisuuteen tutustuen (esim. Vuorelainen, Otakustantamo).

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Ei millään pahalla, mutta höpiset taas joutavia.

Sisäilmassa on korkeampi absoluuttinen kosteus kuin ulkoilmassa. Puhutaan yleisesti rakennuksen kosteuslisästä. Se tulee veden käytöstä, hengityksestä, kasveista ym. Normaaleissa, asuinrakennuksissa se noin 3-4 g/m3. Ulkoilman kosteussisältö+kosteuslisä on sisäilman absoluuttinen kosteus.

Lasketaanpa vähän.

Oletetaan ulkoilman lämpötilaksi -7 astetta ja suhteelliseksi kosteudeksi 82%. Absoluuttinen kosteussisältö on silloin 2,5g/m3 ja kastepiste -9,6 astetta. Esimerkki arvot tammikuun 2:n pvän keskiarvot Pitäjänmäen sääasemalla 2016.

Kun sisäilman kosteuslisä 3g/m3 huomioidaan ja huonelämpötila on normaali 22 astetta, sisäilman suhteelliseksi kosteudeksi muodostuu 28%. Näillä arvoilla kastepisteeksi muodostuu 2,8 astetta. Aika normi talvikeli. Kuivahkoa sisäilmaa kuten talvisin on tapana.

Mikäli esimerkki olosuhteissa sisäilmaa työnnetään ylipaineisena rakennuksen vaipan sisään, kondensoitu eristekerrokseen vettä kohtaan jossa eristeen lämpötila alittaa 2,8 astetta.

Seurauksena on siis nestemäisen veden ilmestyminen seinä/katto/lattia rakenteeseen.

Tätähän ei siis nimenomaan EI tapahdu jos rakenteen läpi virtaava ilma kulkee ulkoa sisään, koska sen arvoilla kastepiste -9,6 joka on kylmempi kuin ulkoilma.

Jos jaksat, laske kuinka homma menee jos kesällä viilennetään rakennusta merkittävästi ulkoilmaa kylmemmäksi. Mä en jaksa laskea.

Sitäpaitsi samaa ulkoilmaahan ylipaineisena puskettaisiin sisään.

Homeineen ja mikrobeineen kuten asian tuot esille.. talo on pilalla jos ilma rakenteiden läpi kulkiessaan saastuu mikrobeista.

Toimituksen poiminnat