Eläkeläisten arkea Puolustan köyhän eläkeläisen asiaa

Homerakennusten kohtalo

Ellei rakennustekniikkaa muuteta, tehdään aina samat virheet ja tulos on sama: rakennus ei toimi kuin kymmenen tai kaksikymmentä vuotta, ja sitten se on purettava. Ennen vanhaan rakennukset kestivät kymmeniä tai satoja vuosia. Onko rintamamiestaloissa esiintynyt hometta? Entä kokotiilitaloissa? Ne ovatkin hengittäviä rakennuksia. Pyrittäessä tekemään nollaenergiataloja mennään vielä enemmän metsään. Niistä vasta hometaloja tuleekin. Seinärakennetta ei saisi sulkea edes muovilla. Kosteuden pitää päästä ulos. Ihminen sinänsä toimintoineen aiheuttaa kosteutta. Pukekaapa kumisaappaat jalkaan ja tiukat sadevarusteet päälle ja olkaa päivä niissä. Olette märkiä sisältä. Luonnollinen kosteus ei pääse poistumaan. Ihminenkin hengittää ulos päin.

Euroopassa on tuhansia vuosia vanhoja linnoja, mutta ne onkin tehty kivestä, eikä niitä ole pilattu ilmastoinnilla. Hengittävä seinärakenne ja alapohja sekä ylipaineilmastointi ovat sitä tekniikkaa, joka saa talon kestämään sata vuotta. Nykyään on vouhotettu energian säästöstä. Se on mennyt liiallisuuksiin. Taloista tehdään pulloja, joista ei pääse vesihöyry ulos. Vesihöyry tiivistyy ja antaa homeelle ja mikrobeille oivan kasvualustan. Kääntämällä ilmastointi päinvastaiseksi saadaan kastepiste siirtymään pois seinärakenteista ja vesihöyry ulos hengittävästä seinärakenteesta. Olisi aika ajatella, miten rakennetaan, eikä totella härkäpäisesti normeja. Nekin ovat vain ihmisen tekemiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

"ylipaineilmastointi ovat sitä tekniikkaa, joka saa talon kestämään sata vuotta."

Haluatko ihan tosissasi painaa paljon kosteutta sisältävän lämpimän sisäilman seinärakenteen sisään? Kohtaamaan kylmä ulkoilma ja kondensoitumaan sinne eristeeseen...

Käyttäjän seppolappalainenkoti kuva
Seppo Lappalainen

Eikö se näin ole, että kun seinät ja lapiot muovitetaan sekä teipataan tiiviiksi. Ei sinne kosteus helposti paineessakaan pääse, ainoastaan pieni vuoto voi olla jossakin.

Jos olisi ylipaine niin sehän poistettaisiin ilmastointiventtiilin / kanavan kautta ulos. Alipainehuoneistoissa (esim. huippuimuri, tietenkin imee vessassa, pesutiloissa, saunassa) ilmaa otetaan korvausilmaventtiileistä.

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Käsitettä pullotaloa ei ole rakennustekniikassa. Sen on keksinyt rakennus fysiikasta tietämättömät.

On olemassa vain hatara vaippa ja tiivis vaippa, moniaineellisissa höyrynsulullisissa rakenteissa.
Hatara vaippa eli ilmatiiveys on toteutettu höyrynsulun osalta huonosti. Paine erojen vaikutuksesta vesihöyry saattaa tiivistyä rakenteisiin ja siellä kehittyä ed. homeeksi.
Tiivis vaippa eli ilmatiiveys on toteutettu höyrynsulun osalta hyvin. Tiiveysluku luku alle 2. Oikein säädetyillä paine(0-5Pa) tällainen rakenne toimii hyvin.

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Höyrynsulku ohje johtuu 70 luvun energiakriisin seurauksesta. Nykyään sitä perustellaan rakenteen tiiveydellä sekä E-luvulla.

Rankarakenne ratkaisukaan ei tarvitse höyrynsulkua, jos lämmöneriste asennettu huolellisesti, mikä on haasteellista käsityön johdosta. Tällöin tietysti energian kulutus lisääntyisi, jos höyrynsulku jätetään pois, mutta kosteusteknisesti rakenne toimii, kunhan ilmanvaihto on säädetty oikein, huomioiden sisäilman kosteuslisä.

Höyrynsulullisessa että suluttomassa rakenteessa tapahtuu suhteellisen kosteuden vaihtelua vuoden aikojen mukaan diffuusiolla. Höyrynsulku vain pienentää ulospäin siirtyvää kosteusvirtaa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Nykyaikaiset höyrynsulkumateriaalit myös muuttavat tiiveyttään kosteuden mukaan. Tämä mahdollistaa vesihöyryn liikkeen oikeaan suuntaan silloin kun lämpötilaero on rakenteen kannalta väärinpäin eli kesällä. Ilmalämpöpumppu aikakautena tämä kesäinen ongelma vaan korostuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeron kasvaessa entistä suuremmaksi..

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma Vastaus kommenttiin #5

Höyrynsulkumuovi ei muuta itsessään tiiveyttä.
Vesihöyry liikkuu ilman mukana kokonaispaine-erojen vaikuttaessa rakenteen vaipan yli.
Kesällä, varsinkin helteellä, kosteusvirta saattaa hetkellisesti muuttua lämpötila erojen johdosta ulkoa sisälle päin. Ongelmaksi se muodostuu, jos sisätilaa jäähdytetään koneella alle ulkotilan lämpötilan. Tällöin saattaa muodostua höyrynsulullisessa rakenteessa homeongelma höyrynsulun ulkopinnalla, kylmällä puolella.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #6

Jep. Juuri noin. Toi on se muovin ongelma. Joka ei muuta tiiveyttään. Puhuinkin näistä nykyaikaisista höyrynsulkumateriaaleista.

Esim tässä:
"System Intello -tiivistysjärjestelmässä käytetään höyrynsulkupaperin sijaan kangasta, jonka vesihöyrynläpäisyominaisuudet muuttuvat vallitsevan ilmankosteuden mukaan. Se päästää kesällä paperin tavoin eristeeseen kertyvän kosteuden lävitseen sisätiloihin, mutta talvella se toimii muovin lailla tiiviinä höyrynsulkutasona estäen vesihöyryn osapaineen tasaantumisen huonetilasta eristeeseen."

Oli näitä muitakin...

Jos noi toimii niinku luvataan niin toi on kyllä varmaan ihan hyvä keksintö.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä rossilattialla varustetuissa uunulämmitteisissä termofoonisesti tuulettuvissa hirsirakennuksissa ei eriinny homeita, halkoja kuluu, mutta terveyskin säilyy. Myös vanhanaikaiset punatiilirakennukset ovat huipputekniikkaa, johon Lohja ja Partek eivät ole edes pyrkineetkään.

Käyttäjän jokojo kuva
Jaakko Kojo

Mikä on tärkeämpää, ihmisen terveys vai normien noudattaminen? Esimerkkikohteessa lähistön koulussa havaittiin jo pitkän aikaa sairaustapauksia ja sisäilmaongelmia. Rakennuksessa on vain huippuimurit ja alipaineinen poistoilmastointi. Imurit sammutetaan yöajaksi. Nyt rakennus on käyttökiellossa ja puretaan kesällä. Vielä ei ole jatkosta päätöstä, mutta kuntalaisten ja päätöksentekijöiden mielipiteet käyvät ristiin. Lopputulos lienee se, että puretun rakennuksen tilalle rakennetaan samanlainen, ja samat virheet toistuvat. 15 - 20 miljoonaa menee taas ihan hukkaan, kun nykyisestäkin rakennuksesta saisi kelvollisen korjaamalla. Ei seinissä ja katossa ole mitään vikaa. Alapohja on mahdollista korjata, jos kostetus pääsee sisälle. Ilmastoinnin muuttamisella ylipaineiseksi kaikki olisi korjattu.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Imurit sammutetaan yöajaksi.

Siinä ainakin yksi virhe jota ei pidä tehdä..

Toimituksen poiminnat